TULEVAISUUS MIETITYTTÄÄ

10/14/2014

Huh, vihdoin pääsin kirjoittelemaan. Alkuperäsistä suunnitelmista huolimatta en ehtinyt koko viikonlopun aikana väkertämään postausta. Viikonloppuun sisältyi muun muassa koko talon siivoamista, Turussa shoppailemista sekä ystävän synttäreiden juhlimista, joten aikaa ei herunut kauheasti muille jutuille. Nyt kuitenkin siihen aikaisemmin lupailemaani, hieman avartavampaan tekstiin!

Mä en oikein osannut päättää mistä alottaisin, mutta jospa kerron alkuun tän hetken fiiliksistä yleisesti. Olo on tällä hetkellä ihanan stressitön ja vapautunut. Viime viikko oli mahdottoman rento, nimittäin mulla oli vaan kaksi koetta. Normaalisti kun mulla on vähintään se neljä koetta perätysten, eli tätä koeviikkoa osas kyllä arvostaa haha. Ja jottei heti saatais koulurytmistä uudestaan kiinni, alko meillä eilen projektiviikko. Huomiseen asti tutustutaan erilaisiin oikeusprosesseihin ja torstai sekä perjantai  kuluu ei-niin-kiinnostavan, luluille tarkoitetun kurssin parissa - minkä jälkeen alkaa taas viikon mittainen syysloma. Toisin sanoen meillä on siis kolmen viikon "loma" koulusta, mikä ei lannista mieltä kyllä yhtään. Jos siis pitäisi tiivistetysti kertoa että mitä mulle kuuluu, niin erittäin hyvää! Tietty muutenkin kuin vaan rennon kouluilun vuoksi :-D

post

Siitäkin huolimatta, että mulle kuuluu yleisesti hyvää, alkaa pikkuhiljaa iskemään stressi kevään osalta (ja niille jotka ei heti hoksanneet: keväällä on edessä yo-kirjoitukset!). Joistakin se saattaa kuulostaa hölmöltä, mutta no, meitähän on moneen lähtöön. En vois nimittäin kuvitellakaan, että alkaisin miettimään kirjotuksia vasta esimerkiks helmikuun aikoihin. Oikeestaan mä olisin tuhoon tuomittu siinä vaiheessa haha! Kaiken lisäks mulle ei oo vieläkään täysin selvää mitä mä tuun kirjottamaan, ja se jos jokin on ihan kamalaa. Jos meidän koulun järjestelyt olis yhtään paremmat, olisin mä nyt syksyllä kirjottanut todennäköisesti yhteiskuntaopin ja keväällä psykologian, mutta nyt joudun arpomaan niiden kahden välillä että kumman sitä nyt sitten kirjottaisi. Monet on myös kyseenalaistaneet sitä, miksen kirjoittanut syksyllä mitään vaikka olis ollut mahdollisuus. On esimerkiks sanottu, että olisin voinut hyvin kirjoittaa kielet pois alta mutta sehän siinä onkin, en mä halunnut kirjoittaa niitä "pois alta". Mä en tiedostamalla halunnut mennä ottamaan niistä huonoja arvosanoja, ja ottaa sitä kautta ylimääräistä stressiä kun olisin taas keväällä mennyt uusimaan ja miettinyt vaan sitä, että on pakko tulla paremmat pisteet. Ja mistäkö tiedän, että sieltä olis tullut huonot arvosanat - esimerkiks siitä, että ekan jakson enkun kokeesta, joka oli yllätyksenä vanha ylioppilaskoe, napsahti 5½. Että jep, kyllä mä tiedän omat tietoni ja taitoni ja sen, mikä on mulle itelleni parasta.

Se mikä stressaa yo-kirjotusten lisäksi on tulevaisuus. Lähinnä siis se, etten edelleenkään tiedä mitä alaa haluan lähteä opiskelemaan. Mulla on ollut mielessä vaikka mitä, ja kaikista vaihtoehdoista päällimmäisinä on ollut varmaankin kauppatieteet, psykologia ja viestintä. Kuitenkin kaikki on aikalailla jäänyt taka-alalle, kun selvyyttä ei vaan meinaa syntyä. Tiedän, etten oo missään nimessä ainoa joka kamppailee epätietoisuuden kanssa, koska omista ystävistäkin löytyy sellaisia. Mutta jotenkin vaan tuntuu tyhmältä, kun ei yhtään tiedä mitä sitä oikein tekis.

Joka tapauksessa mulla on mitä luultavammin edessä välivuosi. Eihän se oo ikinä suotavaa, tai ainakaan meidän perheessä ei haluta, että jäädään kotiin maleksimaan, mutta tällä hetkellä se on se mitä ensimmäisenä haluan. Hengähtää vuoden verran, käydä töissä ja hankkia säästöjä opiskeluaikoja varten, pohtia ja saada varmuus sille, mille alalle haluan tähdätä (ellen siis saa ahaa-elämystä ja totea, että tätä mä haluan tehdä).

post3

Välivuotena mun olis kuitenkin pakko tehdä jotain töiden lisäksi. Vaikka sitä ei vanhemmatkaan halua, niin en myöskään ite haluais vaan hengailla töiden ohella. Mä en kuitenkaan keksinyt mitä se vois olla, kunnes hetki takaperin mä löysin nettiä selaillessa sellaisen kuin Helsinki Design School. Kun hetken lueskelin kyseisen koulun sivuja, musta tuntu että sain vastauksen kaikkeen. HDS nimittäin tarjoaa erilaisia koulutuksia ja mä kiinnostuin erityisesti muotimarkkinoinnista, joka valmistais just siihen, mitä ehkä haluaisin tulevaisuudessa tehdä. Tietenkään se ei tulis olemaan mun ainoa koulutus, mutta saisin pakostikin sen avulla selville että onko se sitä mitä haluan tehdä, vai keskitynkö sittenkin johonkin muuhun. Tähän väliin voisinkin siis kysäistä, että mahtaako siellä ruutujen takana olla ketään, joka tietäis kyseisestä koulusta/koulutuksesta enemmän? Jos, niin kaikki tiedot ja kokemukset on enemmän kuin tervetulleita! 

post2

Kaiken kukkuraksi yksi asia joka tietysti mietityttää, on kaupunki. Mihin kaupunkiin sitä sitten lähtis tai no ennemminkin hakisi, koska kouluun pääsy ei oo ikinä varmaa. Jos oliskin niin helppoo, että sais ite päättää, niin mä lähtisin epäröimättä Tampereelle. Se vaan tuntuis niiiin oikealta (ja tietysti tutulta ja turvalliselta sukulaisten asuessa siellä) asuin- ja opiskelupaikalta, että en oo meinannut antaa ajatustakaan muille kaupungeille. Mutta kuten jo totesin, ei se ihan niin helppoa ole. Oon miettinyt esimerkiks Turkua ja Vaasaa, mutta todellisuudessa niitä paikkoja on vaikka kuinka. Varmaan moni lähtis mielellään Helsinkiin, mutta musta vähän tuntuu että näinkin "vanhana" se olis mulle vähän liian iso kaupunki. Ja no, yhteiskuntaopin opettajankin mukaan se ei oo opiskelijoiden paikka muun muassa korkeiden vuokrien vuoksi hah! Onko teistä joku muuttanut opiskeluiden perässä toiseen kaupunkiin? Ja jos, niin mihin ja mitäs ootte tykännyt? :-) 

Siinä nyt hieman tiivistetysti, vaikka siltikin pitkästi mun ajatuksia. Toivottavasti jaksoitte lukea postauksen kokonaisuudessaan, musta oli nimittäin mukava avata omia mietteitäni myös teille ja kirjottaa kerrankin vähän pitemmin! Mutta hei, nyt annan puheenvuoron teille lukijoille: onko siellä samassa tilanteissa olevia/olleita vai onko teillä selvät sävelet tulevaisuuden osalta, ootteko samanlaisia stressaajia kuin allekirjoittanut, millaisia kokemuksia opiskelusta, opiskelukaupungeista, kertokaa mitä vaan mieleen tulee! Kaikki mahdolliset kertomukset, vinkit ja avut kiinnostaa :-) 

5 kommenttia:

  1. Mun paras ystävä muutti opiskelujen perässä nyt syksyllä Jyväskylään ja on kehunut kaupunkia tosi paljon! Kuulemma ihan täydellinen opiskelijakaupunki, täynnä menoa opiskelijoille ja muutenkin paljon nuoria ihmisiä. Kävin itse kesällä myös turussa, josta tykkäsin tosi paljon! Itse asun espoossa ja rakastan kyllä helsinkiäkin yli kaiken - ihana kaupunki ja paljon mahdollisuuksia!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon kans kuullut Jyväskylästä lähes tulkoon pelkkää hyvää, mutta jostain syystä en oo perehtynyt siihen sen enempää - nyt siis ehkä pitää! Ja jep, kävin viikko siitten Turussa ja vaikka olikin syksyisen harmaa ilma niin jotenkin se kaupunki vaan on niin kutkuttava. Ja Helsinki... Voi että, myös mä rakastan sitä kaupunkia ihan kamalasti vaikken usein siellä käykään, mutta hmm. Tietysti ne kaikki mahdollisuudet on suuri plussa, muttamutta!

      Iso kiitos kommentista! :-)

      Poista
  2. Täällä yksi uusi lukija ilmoittautuu! Pakko sanoa alkuun että aivan ihana blogi sulla♥

    Itse olin pari vuotta sitten just samassa tilanteessa, lukio läheni loppuaan ja ei ollut yhtään hajua, että mitä sitä haluais tulevaisuudessa tehdä. Päädyin sitten pitämään välivuoden. Välivuosi oli toisaalta hyvä ratkaisu, sillä keksin mitä lähden opiskelemaan ja vuoden jälkeen oli oikeesti jo hinku takaisin koulunpenkille, vaikken koskaan oo ollu mikään kovin innokas opiskelija. Välivuoden olin suurimmaksi osaksi töissä, mutta muutamia kuukausia jouduin olemaan työttömänä, ja aika meinas käydä tooosi pitkäksi. Nimpä kokemuksesta voin sanoa että jos välivuoden pitää, niin kannattaa kyllä keksiä oikeasti jotain kunnon tekemistä, niinku meinasitkin :)

    Mun päätös oli välivuoden jälkeen lähtee Rovaniemelle. Varmaan mun elämäni hurjin päätös, sillä oon kotoisin pikku paikkakunnalta, josta matkaa Rovaniemelle on lähemmäs 400km. Eipä oo kuitenkaan päätöstä tarvinnut katua, sillä Rovaniemi on aivan ihana paikka♥
    Mun neuvo on, että kannattaa kyllä rohkeesti lähtee vaikka vähän kauemaskin nyt kun vielä on nuori ja lähteminen niin helppoa :)

    http://mimskin.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensinnäkin, ihanaa että oot eksynyt tänne blogiin ja liittynyt lukijaksi! Iso kiitos siis siitä ♥

      Mä vähän veikkaan, että ajattelisin samalla tavalla välivuoden jälkeen, että tulee hinku takasin opiskelemaan vaikka en koskaan ookkaan pahemmin opiskelua rakastanut heh! Välivuoden sisältö on kuitenkin yks huolenaihe, vaikka kuinka tykkäänkin ottaa rennosti ja löhötä, niin olis se vuoden pituinen (tai ihan vaan se parinkin kuukauden) löhöämisjakso liian pitkä - jos siis en keksisi/saisi mitään kunnon tekemistä.

      Ja tosta Rovaniemestä sen verran, että oma poikaystäväkin on mietiskellyt sinne hakemista ja vaikka se kuulostaakin hurjalta (ja äidin mielestä aivan liian kaukaiselta), niin olishan sekin parempi kuin ei mitään!
      Mä muistan ehdottomasti sun neuvon sitten, kun h-hetki, eli hakuaika on oikeesti lähellä :-P

      Mutta huippua, että oot löytänyt alan jota opiskella, etkä oo joutunut katumaan! Kiitos hurjasti kommentista :)

      Poista
  3. Olipa mukava postaus, oli tosi kiva lukee sun mietintöjä tästä aiheesta :) Oon ite myös abi ja kevään tulevat kirjotukset on alkanut stressaamaan jo ihan kiitettävästi. En myöskään kirjoittanut kieliä vielä pois alta eli keväällä olisi tiedossa molemmat kielet, pitkä matematiikka, psykologia ja äidinkieli. Muutenkaan kun kielet eikä pitkä matikka ole mulle mitään helppoja niin kyllä tässä alkaa pikkuhiljaa stressiä pukkaamaan :D Myöskin toi että mitä lähden tulevaisuudessa opiskelemaan vähän mietityttää. Ajattelin aika pitkään psykologiaa, mutta nyt tuntuu että en ole enää ollenkaan varma onko se sittenkään sitä mitä varmasti haluan. Siispä mullakin on nyt ollut mielessä toi välivuoden pito :) Olis vielä vuosi aikaa olla ja miettiä, eikä vuosi taukoa opiskelusta mielestäni kuulosta kahdentoista opiskeluvuoden jälkeen yhtään pahalta, varsinkin kun monta vuotta sitä on vielä edessäkin. :) Tuohon opiskelukaupunkiin voin sen verran sanoa, että ainakin Jyväskylästä olen kuullut paljon hyvää ja sitä ainakin itse olen ajatellut vakavasti harkita!
    Toivon sulle nyt kuitenkin kaikkea hyvää tulevaisuuden suhteen! Toivottavasti pääset opiskelemaan sinne minne haluatkin sitten kun sen aika on, ja tsemppiä kirjotuksiin! :)

    VastaaPoista