YSTÄVISTÄ

11/16/2016

Viime aikoina oon pysähtynyt entistä useammin miettimään sitä, kuinka onnekas mä oon, kun oon löytänyt vierelleni niin kertakaikkisen upeita tyyppejä. Kaikki ystävät on ilmestyneet mun elämään syystä tai toisesta, mut jokaikinen on edelleen visusti mun vierellä ja jokaikinen on mulle ainutlaatuinen ja mieletön tyyppi.

Kuten sanottu mä rakastan olla yksin ja viihdyn tosi hyvin omassa seurassani, mut sitäkin enemmän mä rakastan mun ystävien seurassa olemista. Nautin siitä, kuinka voidaan välillä röhnöttää pieruverkkarit jalassa, kertoa maailman turhimmat ja tärkeimmät asiat, olla puhumatta pitkän aikaa ja silti seuraavalla kerralla jatkaa siitä mihin viimeksi jäätiin, nauraa mahat kippurassa tyhmille ja naurettaville asioille, hävetä yhdessä mokailuja, lähteä reissun päälle jopa pidemmäksikin aikaa, ärsyyntyä ja sekunnin päästä olla taas bestiksiä. Sitä kaikkea ei korvaa yhtään mikään.

Vuosien saatossa on todellakin tullut huomattua, ketkä on niitä tosiystäviä ja ketkä pysyy rinnalla päivästä toiseen. Ja mun rinnalla onkin muun muuassa tällaisia tyyppejä:

Ystävä, joka osaa sanoa aina ne oikeat sanat ja kuuntelee koska vaan. Jonka kunnianhimoa ja määrätietoisuutta arvostat yli kaiken ja joka antaa sullekin motivaatiota. Ystävä, joka ymmärtää että raflassa ruoista pitää ottaa sata kuvaa, ennen kuin voi syödä ja joka tietää aina mistä höpötät, kun kyse on blogijutuista. Se, jonka tietyt luonteenpiirteet sopii yks yhteen sun kanssa ja joka reagoi asioihin niin kuin säkin reagoisit. Ystävä, joka osaa nähdä asiat monesta eri kulmasta ja joka pysyy sun tukena no matter what.

Ystävä, joka on sulle maailman tärkein. Se, joka kertoo sulle järjen äänen, mut silti ymmärtää mistä tahansa sä kerrotkaan. Ystävä, jonka kasvatusmetodeja aikoinaan kapinoit, mut joiden ansiosta susta kasvo sellainen kuin oot. Se, joka ei tuomitse ja joka ei hylkäis sua missään tilanteessa. Ystävä, joka saa kuulla sun pinnallisimmatkin valitukset ja joka varmasti välillä ajattelee, että mitä ihmettä höpötät, mut joka silti vaan jaksaa kuunnella ja olla mukana. Ystävä, jonka halaus tuo sanoinkuvailematonta lämpöä ja jota vaan rakastat yli kaiken, vaikket sitä usein sanokaan.

Ystävä, jonka kanssa oot jakanut elämässäs ihan älyttömästi. Joka kulki sun kanssa saman harrastuksen parissa vuodesta toiseen ja jakoi ne ketutukset mut myös ne ilot. Se, jonka kanssa edelleen jaksatte muistella kuinka junnuina kiusasitte toisianne, mut sitä muistellessa saatte vaan ihmetellä kuinka tyhmiä oottekaan ollu ja kuinka teistä tulikin niitä tosiystäviä. Ystävä, jolle haluat kertoa kaikki asiat pienimpiäkin yksityiskohtia myöden ja joka ymmärtää sua pelkän ilmeen perusteella. Ystävä, joka on ihan mahdottoman rakas ja jonka muutto sun kanssa samaan kaupunkiin teki susta taas entistä ehjemmän.

Ystävä, josta on tullut entistäkin rakkaampi. Jonka maailman kuivimmille jutuille mut silti niin parhaille jutuille saa nauraa maha kippurassa. Se, joka on aina niin tyyni, mutta silti tunteensa näyttävä. Ystävä, joka ymmärtää sen tuskan, kun puhutaan yhteisestä pirulaisesta migreenistä. Ystävä, jonka elämäntilaanteesta ja työmahdollisuudesta saat olla ihan tosi ylpee, vaikkei se sitä välttämättä ite tajuiskaan. Ystävä, jota miettiessä ensimmäinen ajatus on enkeli.

Ystävä, joka on ollut vähiten aikaa lähellä, mut josta tuli alta aikayksikön yks parhaista. Ystävä, joka sanoo asiat suoraan, mut samaan aikaan ymmärtää ja tukee. Ystävä, jonka koettelumuksista haluaisit ottaa osan pois, mut joka on niiden ansiosta kasvanut ja vahvistunut, vaikkei siihen ite aina uskoiskaan. Se, joka on temperamenttisuudellaan kuin samasta puusta ja josta saat vaan olla joka päivä kiitollinen, että tutustuit just siihen tyyppiin.

Ystävä, joka on tuntenut sut pienestä pitäen. Se, joka ei oo enää sun kanssa niin paitaa ja peppua kuin ennen, mut joka on edelleen se paras ystävä. Ystävä, jonka kanssa on tullut koettua jos jonkinmoista ja kasvettua pahimmista teiniajoista tähän päivään. Ystävä, jota haluaisit nähdä niin paljon enemmän mut jonka suhteen oot tajunnut sen, että välimatka ei oo koskaan este.  Jonka kanssa ei välttämättä tekstailla turhuuksia, mut jolle kerrotaan ne tärkeimmät asiat.

Ystävä, joka on samalla perhettä. Se, jonka tilannetajua ja heittäytymistä ja samalla niin rauhallista luonnetta kadehdit yli kaiken. Se, jolle voit kertoa asiat kuin asiat ja josta on tullut kasvettaessa entistä läheisempi. Se, joka on ylipäätään kulkenut sun rinnalla vauvasta asti ja joka on tappeluidenkin kautta näyttänyt niin suurta rakkautta.

Ystävä, jonka oot tuntenut lähemmäs kymmenen vuotta, mut jota oot nähnyt yhden käden sormilla laskettavan määrän. Jolle voit purkaa maailman turhimmat ketutukset, mut joka silti ymmärtää sua ja on aidosti kiinnostunut sun jutuista. Se, jolla on just niin samanlaiset ajatukset, että saat vaan ihmetellä kerta toisensa jälkeen miten joku voikaan olla niin samanlainen. Ystävä, jolle ei tarvi puhua puoleenkaan vuoteen, mut jonka kanssa juttu silti jatkuu just siitä mihin se viimeksi jäi.

Ystävä, johon tutustuit yhteisen harrastuksen kautta ja josta tuli loppujen lopuksi se niin sanottu sydänystävä. Se, kenen kanssa ei hirveemmin jutella, mut jonka kanssa sohvalle aika ajoin istahtaessa suu käy taukoamatta. Ystävä, joka sanoo sen mitä ajattelee ja jota vaan arvostaa niin pirusti.

Ystävä, josta on tullut yks perheenjäsen ja josta saa olla joka päivä kiitollinen. Se, joka jakaa sun kanssa kaiken kukkuraksi saman harrastuksen ja samanlaiset ajatukset. Ystävä, jonka seurassa voit olla just niin pehmee kuin mieli tekee. Jonka kanssa ei myöskään liiemmin viestitellä, mut jota nähdessä on joka kerta niin kivaa.

Ystävä, joka on sulle aina se pikkunen vaikkakin vaan pari vuotta nuorempi. Se, joka on siitä ikäerosta huolimatta niin samalla aaltopituudella, kun vaan olla ja voi. Ystävä, jonka seurassa saa niin nauraa kuin itkeä, mut jonka seurassa tulee aina hyvälle tuulelle. Ystävä, jota pitkästä aikaa nähdessä ei voi olla halaamatta ja jonka näkeminen tuo erityistä lämpöä.

Mä herkistyn joka kerta, kun mietinkin näitä huipputyyppejä. Mulle ystävyys merkitsee paljon.

Ystävät on siinä, kun et jaksa kantaa painavaa lastia omilla harteillas. Kun oot henkisesti rikki, mut niiden seurassa varsin kokonainen. Ne on niitä, jotka antaa sulle sanoinkuvailematonta voimaa. Ne osaa sanoa oikeita sanoja, tehdä hölmöjä juttuja sun mukana, räkättää sun hölmöydelle vedet silmissä mut vaan ja ainoastaan hyvällä tavalla, saada sun elämän tuntumaan paljon, paljon mukavammalta. Ne tekee sun elämästä ja susta paremman.

Mä saan olla ihan tajuttoman onnellinen ja kiitollinen joka päivä, joka hetki 

4 kommenttia:

  1. Olipa ihana postaus ♥ Itselläni ei ole kuin pari oikeasti hyvää ystävää, mutta heistä olen enemmän kuin kiitollinen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että tykkäsit <3 Ja mä oon ainakin sitä mieltä, että mielummin muutama luottoystävä kuin monta huonoa... :)

      Poista
  2. Tää oli niin kauniisti kirjoitettu, että ihan herkistyin :') Onneksi multakin löytyy yksi tällainen huipputyyppi viereltä ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, ihana <3 Ystävistä saa olla kyllä enemmän kuin kiitollinen! ♥

      Poista